Intian hallitus tekee kaikkensa salliakseen sähköiset viisumit potilaille, jotka haluavat tulla Intiaan pitkäaikaiseen hoitoon täällä akkreditoiduissa terveyskeskuksissa. Tämä siirto, jota pidetään Intian lääkematkailun sysäyksenä, on kuulemma antanut sisäministeriön (MHA) hyväksynnän pääministerin kansliaan (PMO) puuttuessa. Asiasta odotetaan tiedottavan eduskunnan kuluvan istunnon päätyttyä. Tämän muutoksen jälkeen lähes 150 maan kansalaiset olisivat oikeutettuja lääketieteellisiin viisumeihin, jotka on haettava verkossa. Sähköisten hakemusten mukana olisi lähetettävä skannatut kopiot valtion hyväksymien sairaaloiden antamista potilaiden lääkemääräyksistä. Potilaiden biometriset tiedot tallennettaisiin Intiassa heidän saapuessaan. Saapuessaan vierailijalle annettiin lyhytaikainen lääketieteellinen viisumi, joka on voimassa 30 päivää saapumispäivästä. Sitä voidaan pidentää enintään vuodella, jos hakemus jätettiin lääkärintodistuksella, johon on liitetty intialaisen arvostetun sairaalan vahvistama neuvo. Yli vuoden pituisiin pidennyksiin vaaditaan MHA:n hyväksyntä. Toistaiseksi Intiassa sairaanhoitoon hakevien potilaiden on haettava online-ajanvarauksia Intian konsulaateista/korkeista komissioista, joiden käsittely kestää kauan. Odotusajan lisäksi prosessi velvoittaa potilaan olemaan henkilökohtaisesti läsnä Intian lähetystössä haastattelussa, ja hänen tulee myös toimittaa intialaisen sairaalan kuulumistodistus, jossa todetaan, että potilas on valmis hoitamaan häntä. Yksi Niti Aayogin seitsemästä "vahvistimesta" on huolehtia siitä, että Intiassa lääkematkailu kasvaa 10 prosenttia. Se lainaa Intian teollisuustalojen kattojärjestön Confederation of Indian Industry (CII) ja maailmanlaajuisen konsulttiyrityksen Grant Thorntonin raporttia, joka ennustaa lääkematkailun kasvavan Intiassa 8 miljardiin dollariin nykyisestä noin 3 miljardista dollarista. Intialla on etumatka muun muassa Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin nähden, koska potilaiden hoidon kustannukset ovat täällä paljon alhaisemmat, ja lääketieteellinen infrastruktuuri ja hoidon laatu eivät ole huonompia kuin kehittyneissä maissa.