EU tarvitsee lisää työvoiman maahanmuuttoa

Maahanmuutto on näkyvästi poliittisella asialistalla monissa EU:n jäsenvaltioissa, ei vähiten populististen liikkeiden ja äärioikeistolaisten poliittisten puolueiden kasvavan tuen vuoksi EU:ssa. Maahanmuuttajavastaiset tunteet ovat lisääntyneet viime vuosina, kun syytöksiä siitä, että siirtolaiset ottavat työpaikkoja kansallisilta työntekijöiltä ja ovat taakka kansallisille hyvinvointijärjestelmille. Mutta onko näin todella? Voimmeko jättää huomiotta sen roolin, joka maahanmuutolla on eurooppalaisissa yhteiskunnissamme nykyään ja mikä rooli maahanmuutolla voi olla tulevaisuuden Euroopassa? Ei ole epäilystäkään siitä, että Euroopalla on demografinen haaste: työikäinen väestömme vähenee ja huollettavien vanhusten määrä lisääntyy. Euroopan unionin työvoima vähenee noin 50 miljoonalla vuoteen 2060 mennessä vuoteen 2008 verrattuna – vuonna 2010 jokaista 3.5 vuotta täyttänyttä kohden oli 20 työikäistä (64-65) henkilöä; Vuonna 2060 suhteen odotetaan olevan 1.7:1. Väestökehitys on haaste yhteiskunnillemme, ja jos haluamme pysyä kilpailukykyisinä ja ylläpitää eurooppalaisia ​​hyvinvointijärjestelmiämme, meidän on tarkasteltava erilaisia ​​vaihtoehtoja vastataksemme nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. työmarkkinoilla, mukaan lukien Euroopan ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen rooli tässä tilanteessa. Työvoiman maahanmuuttokysymyksestä on tulossa herkkä aihe ja väärinkäsitykset ovat yleisiä. Jos maahanmuuton mahdollisuuksia käsitellä työvoima- ja osaamispulaa aiotaan tutkia edelleen, poliittisilla päättäjillä kaikilla tasoilla on velvollisuus osallistua tietoiseen keskusteluun, joka perustuu tosiasioihin ja pitkän aikavälin näkemykseen. Toisin kuin vallitsevat väärinkäsitykset, maahanmuuttajat eivät vahingoita kansallisia työmarkkinoita alentamalla palkkoja tai lisäämällä kansallisten työntekijöiden työttömyyttä. Päinvastoin, maahanmuuttajat luovat suhteellisen vähän suoraa kilpailua kotimaisten työntekijöiden kanssa, koska he työskentelevät aloilla, joilla kansalaisilla ei ole pätevyyttä tai he eivät halua työskennellä. Jälkimmäinen näyttää olevan yhä enemmän tilanne jopa Maltalla. Myös maahanmuuttajat edistävät tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi Espanjan bruttokansantuotteen kasvusta 30 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana on johtunut maahanmuuttajien asettautumisesta maahan. Italiassa maahanmuuttajat edustavat kasvavaa työvoimaa ja muodostavat 11.1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työmarkkinoiden osalta meidän on tietysti parannettava omien kansalaistemme koulutusta ja työllistettävyyttä, mutta tämä ei riitä, kun otetaan huomioon Euroopan kohtaaman demografisen haasteen vakavuus. Vaikea työvoimapula vaikuttaa useisiin sektoreihin. Yksi silmiinpistävä esimerkki vanhusten hoitajien tulevasta kysynnästä: komission vuoden 2010 uusien taitojen ja työpaikkojen ohjelmassa arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä terveydenhuollon ammattilaisista on pulaa noin miljoonasta. ja enintään kaksi miljoonaa, jos terveydenhuollon oheisammatit otetaan huomioon. Kuka täyttää nämä työpaikat? Vastaus on ainakin osittain, että tarvitsemme työntekijöitä Euroopan ulkopuolelta. Lisääntynyt työvoiman maahanmuutto on yksi välineistä, joilla voimme ehkäistä työvoimapulaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Mutta mistä tiedämme ketä tarvitsemme ja kuinka he voivat toteuttaa potentiaalinsa? On selvää, että meidän on katsottava enemmän eteenpäin ja ennakoitava paremmin, missä pulaa esiintyy. On ongelmallista, jos yhtäkkiä huomaamme, että jollain alueella on pulaa esimerkiksi insinööreistä, koska ihmisten kouluttaminen paikallisesti kestää vuosia ja myös sopivien työntekijöiden rekrytointi EU:n ulkopuolelta voi viedä aikaa. Tämä edellyttää tietysti, että kyseinen alue voi houkutella niin korkeasti koulutettuja ihmisiä vaaditulla määrällä. Myös muut paikat maailmassa kohtaavat demografisia ongelmia ja etsivät kykyjä. Emme voi olettaa, että ihmiset haluavat tulla Eurooppaan? meidän on tehtävä siitä houkutteleva kohde. Yksi työkaluistamme tässä suhteessa on EU:n uusi sininen korttijärjestelmä, joka helpottaa korkeasti koulutettujen työntekijöiden maahanpääsyä ja liikkuvuutta siellä, missä on kysyntää. Meidän on myös kiireesti parannettava EU:n ulkopuolella hankittujen ammattipätevyyden tunnustamista – on lahjakkuuksien ja resurssien tuhlausta, että joku, jolla on esimerkiksi Indonesiasta lääkärin tutkinto, työskentelee siivoojana, koska hän ei voi saada tutkintotodistustaan ​​tunnustetuksi EU:ssa. jäsenvaltiot. Työperäinen maahanmuutto on politiikan ala, jolla toimivalta on jaettu Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kesken. EU:n tehtävänä on kehittää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jonka tavoitteena on varmistaa muuttovirtojen tehokas hallinta, ja jäsenvaltiot ovat vastuussa työhön hyväksymiensä EU:n ulkopuolisten kansalaisten määrästä. Siksi tämä on hanke, jota Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on vietävä eteenpäin yhdessä. Yhteiseen tarpeeseen olisi vastattava yhteisellä vastauksella, EU:n laajuisella maahanmuuttopolitiikalla. Euroopan komissio aikoo käynnistää ensi vuonna laajan keskustelun työvoimapulasta ja maahanmuutosta kuullakseen Euroopan kansalaisten, jäsenvaltioiden ja kaikkien muiden sidosryhmien näkemyksiä. - Cecilia Malmstrom Elokuu 14 2011 http://www.independent.com.mt/news.asp?newsitemid=130424 Lisää uutisia ja päivityksiä, apua viisumitarpeissasi tai profiilisi ilmaisen arvioinnin maahanmuutto- tai työviisumia varten käy osoitteessa www.y-axis.com