Ulkomaalaisilta tohtorintutkinnon suorittaneilta evättiin kansalaisuus

Monet ulkomaiset tohtoriopiskelijat, jotka hakevat Ruotsin kansalaisuutta, kohtaavat vuosia viivästystä tai hylkäämistä, koska he ilmoittivat alun perin hakulomakkeessaan opintoviisumia hakiessaan, etteivät he aio jäädä Ruotsiin. Viime heinäkuussa voimaan tulleen kiertomuuttoa koskevan lain myötä Euroopan ulkopuolelta tulevien jatko-opiskelijoiden oli helpompi hakea pysyvää oleskelupaikkaa Ruotsista ja asettua Ruotsiin valmistuttuaan. – Pysyvän oleskeluluvan voi saada henkilö, jolla on viimeisen seitsemän vuoden aikana ollut viisumi tohtorintutkinto-opintoihin vähintään neljäksi vuodeksi, laissa säädetään. Mutta omituisena käänteenä niille, jotka haluavat tulla Ruotsin kansalaisiksi, saattaa viivästyä riippuen siitä, mitä he kirjoittivat hakulomakkeeseen hakeessaan viisumia opiskellakseen Ruotsissa. Se, ottaako maahanmuuttovirasto hakemuksessa huomioon koko tohtoriopiskelijan Ruotsissa viettämän ajan, riippuu siitä, millainen oleskelulupa opiskelijalla on ja mitä hän alun perin ilmoitti oleskelunsa tarkoitukseksi. Virasto on päättänyt, että tohtoriopintojen perusteella tilapäisellä oleskeluluvalla vietetty aika voidaan laskea mukaan, mutta vain, jos opiskelija ilmoitti viisumia hakiessaan aikomuksensa jäädä Ruotsiin opintojen päätyttyä. Tämä on luonut catch-22-tilanteen, koska monet Euroopan ulkopuolelta tulevat tohtoriopiskelijat, erityisesti ennen uutta lainsäädäntöä vuosina 2006-14 hyväksytyt jatko-opiskelijat, joutuivat mainitsemaan hakemuksessaan aikovansa lähteä Ruotsista valmistumisen jälkeen, koska tämä oli vaatimus myönnetty viisumi opintoihin. Kampanjaryhmän objektit Kertoi kampanjaryhmä, jonka nimi on "Tasa-arvo ulkomaisille tohtoreille Ruotsissa". Yliopiston maailmanuutiset että tässä oli kysymys "yhden vähemmistöryhmän syrjinnästä samalla kun muut etuoikeutetaan". Ryhmä mainitsi esimerkin nimettömästä opiskelijasta, joka sai pysyvän oleskeluluvan vuoden 2014 lain perusteella. Hän oli ollut maassa jo yhdeksän vuotta ja maksanut veroja seitsemän vuotta. Mutta hänen kansalaisuushakemuksensa hylättiin, koska hän ei ollut hakiessaan tohtoriopiskelijaviisumia osoittanut aikovansa jäädä. Ryhmä kertoo, että Maahanmuuttovirasto julkaisi 18 verkkosivuillaan, että tohtorintutkintojakso voidaan laskea oleskeluaikaan vain, jos opiskelija mainitsi hakemuksessaan, että hän haluaisi opiskelun jälkeen asettua Ruotsiin. "Vuosien 2014 ja 2006 välisenä aikana tohtoriopiskelijaryhmän osalta tämä vaatimus on kuitenkin epäoikeudenmukainen, koska tämän opiskelijaryhmän oli mainittava hakemuksissaan, että he aikovat lähteä Ruotsista opintojen jälkeen saadakseen oleskeluluvan tohtoriopintojen suorittamiseen." Kansalaisuuden asiantuntija Ruotsin siirtolaisvirastossa eli MV:ssä, Helena Cidh kertoi Yliopiston maailmanuutiset: "Tohtorikandidaatti arvioidaan aina [kansalaisuuden saamiseksi] pysyvän oleskeluluvan hakemisesta lähtien. Jos henkilöllä on oltava vakinaisen asuinpaikan saamista edeltävä aika, sitä on tarkasteltava kriteereillä, jotka sisältävät muun muassa "ilmoittiko hän aikovansa palata kotiin oleskelun jälkeen". "Jos opiskelija on valinnut mahdollisuudesta palata kotiin valmistumisen jälkeen eikä ole muita painavia syitä sille, että opiskelijan alun perin suunnitelmana oli jäädä Ruotsiin, hakemus hylätään." Tasa-arvo ulkomaisille tohtoreille Ruotsissa -ryhmä totesi, että maahanmuuttoviraston lähestymistavassa ei ole joissakin äskettäin hylätyissä tapauksissa otettu huomioon sitä, että valmistumisen jälkeen ihmiset ovat työllistyneet vakituisesti, ostaneet asuntoja ja perustaneet perheitä Ruotsissa. Tohtoriopiskelijoiden trendit Tohtoriopiskelijoilla on kasvava trendi ryhtyä yliopistojen työntekijöiksi eivätkä elä opintotuilla. Keskimäärin 61 prosenttia jatko-opiskelijoista on nykyään ruotsalaisten yliopistojen työntekijöitä, ja useimmat laitokset ovat muuttamassa tohtorikandidaatin asemaa "opiskelijasta" "työntekijäksi". 19,000 5,000 aktiivisesta jatko-opiskelijasta lähes 40 3,700 on nykyään ulkomaan kansalaisia. Noin 50 prosenttia vuosittain 18 47 uudesta tulokkaasta on ulkomaalaisia. Noin 20150424122918739 % ulkomaalaisista jatko-opiskelijoista jää Ruotsiin valmistumisen jälkeen. He ovat keskimäärin kuusi vuotta nuorempia kuin ruotsalaiset tohtoriopiskelijat, ja vain XNUMX prosenttia asuu kotona lapsen kanssa verrattuna XNUMX prosenttiin ruotsalaisista ikätovereistaan. http://www.universityworldnews.com/article.php?story=XNUMX