EU helpottaa tutkijoiden ja opiskelijoiden maahantulosääntöjä

Euroopan unionin oikeus- ja sisäministerit sopivat perjantaina yhteisistä maahantulo- ja oleskelusäännöistä, joiden tavoitteena on tehdä Euroopan unionista houkuttelevampi kolmansien maiden opiskelijoille ja tutkijoille. Sopimus vaatii nyt vain muodollisuuden, jotta siitä äänestetään ensin Euroopan parlamentin täysistunnossa, jonka odotetaan tapahtuvan uudenvuoden jälkeen, kun parlamentin kansalaisvapauksien valiokunta on hyväksynyt tekstin jo 30. marraskuuta, ja sitten Euroopan neuvosto. Direktiivin tavoitteena on edistää Euroopan unionia globaalissa kilpailussa lahjakkuuksista ja edistää Eurooppaa opintojen ja koulutuksen maailman huippuosaamisen keskuksena. Korkeasti koulutetut ihmiset ovat EU:n keskeinen voimavara sen kilpailukyvyn vahvistamisessa, kasvun vauhdittamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Muuttoliike- ja sisäasioista vastaava Euroopan komission jäsen Dimitris Avramopoulos sanoi perjantaina: "Olen erittäin tyytyväinen tämänpäiväiseen poliittiseen sopimukseen ulkomailta tulevien kykyjen vastaanottamista koskevien EU:n laajuisten sääntöjen uudistamisesta. "Vaikka keskitymme nykyiseen pakolaiskriisiin, tämänpäiväinen sopimus osoittaa, että EU ei unohda laillisia maahanmuuttokanavia. Tämä laillinen polku voi auttaa ohjaamaan ihmisiä pois laittomista muuttoliikenteestä. "Opiskelijoiden ja tutkijoiden vastaanottaminen lisää EU:n taloutta, mikä edistää kontakteja eri koulutus- ja tutkimuskulttuureista tulevien nuorten välillä ." Uusi direktiivi, josta sovittiin 4. joulukuuta, kattaa asianomaisten ryhmien maahanpääsyn ehdot, oikeudet ja EU:n sisäisen liikkuvuuden. Uudet säännöt helpottavat myös näiden lahjakkaiden ihmisten ja heidän taitojensa säilyttämistä EU:n taloudessa. Opiskelijat ja tutkijat voivat oleskella yhdeksän kuukauden ajan valmistumisensa tai tutkimusprojektinsa jälkeen etsiäkseen työtä tai perustaakseen yrityksen Euroopassa. Päätös työmarkkinoille pääsyn myöntämisestä jää kuitenkin kansalliseen toimivaltaan. Euroopan komission mukaan uudistetut säännöt ovat tärkeä osa EU:n pyrkimyksiä luoda hyvin hallittu järjestelmä laillista maahanmuuttoa varten koko EU:n alueella. Sääntömuutoksia ehdotettiin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, ja nyt kun ne on virallisesti hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa sisällyttää säännöt kansalliseen lainsäädäntöön. Vuoden 2014 lukujen perusteella uudet säännöt koskevat noin neljännesmiljoonaa opiskelijaa ja tutkijaa. Vuonna 2014 yhteensä 228,406 9,402 kolmannen maan kansalaista sai opiskeluluvan jossain EU-maassa; ja XNUMX XNUMX lupaa myönnettiin kolmansien maiden kansalaisille. Muutoksia tehty Toteutettavat muutokset sisältävät paremman työmarkkinoille pääsyn, tutkijoiden perheiden helpomman pääsyn, hakemisen rajoitusten lopettamisen jo ollessaan EU:ssa ja liikkumisen helpottamista EU-maiden välillä. Aiempia opiskelijoiden viikoittaisia ​​työaikarajoja opintojen aikana on nostettu. Jäsenvaltioilla ei ole enää mahdollisuutta estää pääsyä työmarkkinoille kokonaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tutkijoiden perheenjäsenet voivat kulkea tutkijoiden mukana ja työllistyä. Tämä on tärkeä tekijä korkeasti pätevien tutkijoiden houkuttelemisessa ja pitämisessä EU:n ulkopuolelta. Hakijalla on oikeus jättää hakemuksia EU:n alueelta, jossa heidän on aiemmin täytynyt asua sen ulkopuolella, tai matkustaa takaisin kotimaahansa jättämään hakemus. Tutkijat ja heidän perheenjäsenensä voivat viettää jopa 180 päivää toisessa jäsenvaltiossa yksinkertaistettujen EU:n sisäisten liikkuvuussääntöjen perusteella. Myös Erasmus+:n kaltaisiin ohjelmiin osallistuvat opiskelijat voivat liikkua helpommin EU:n sisällä suorittaakseen osan opinnoistaan ​​toisessa jäsenvaltiossa. Opiskelijalla on oikeus työskennellä opiskeluajan ulkopuolella vähintään 15 tuntia viikossa. Opiskelijoilla ja tutkijoilla on oikeus oleskella vähintään yhdeksän kuukautta opintojensa tai tutkimuksensa päättymisen jälkeen etsiäkseen työtä tai perustaakseen yrityksen, mikä myös varmistaa, että Eurooppa hyötyy heidän osaamisestaan. Nykyään EU:n yksittäiset jäsenvaltiot päättävät, voivatko kolmansien maiden opiskelijat ja tutkijat jäädä opiskelujen tai tutkimusten päätyttyä. Opiskelijoiden ja tutkijoiden on helpompi liikkua EU:n sisällä oleskelunsa aikana. Uusien sääntöjen mukaan heidän on ilmoitettava vain sille jäsenvaltiolle, johon he muuttavat esimerkiksi yhden lukukauden vaihtoa varten sen sijaan, että heidän olisi jätettävä uusi viisumihakemus ja odotettava sen käsittelyä, kuten tapaus tänään. Tutkijat voivat myös liikkua pidempään kuin tällä hetkellä sallitaan. Sopimukseen sisältyy myös ehtoja EU:n ulkopuolisten harjoittelijoiden olosuhteiden selkeyttämiseksi ja parantamiseksi. Kun Euroopan parlamentin jäsenet eli Euroopan parlamentin jäsenet ja ministerit sopivat epävirallisesti sääntömuutoksista viime kuussa, Euroopan parlamentin johtava Euroopan parlamentin jäsen Cecilia Wikström sanoi: "Tämänpäiväinen sopimus tarkoittaa epäilemättä sitä, että eurooppalaiset yliopistomme vahvistavat omaa toimintaansa. kilpailukyky globaalilla areenalla, houkuttelevampi kuin koskaan lahjakkaille, kunnianhimoisille ja korkeasti koulutetuille muista maista tuleville ihmisille, jotka saavat täällä huomattavasti paremmat olosuhteet. Direktiivin perustelut esitettiin luonnoksessa. ”Eurooppa 2020 -strategian ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun turvaamisen yhteydessä inhimillinen pääoma on yksi Euroopan tärkeimmistä vahvuuksista. EU:n ulkopuolelta tuleva maahanmuutto on yksi korkeasti koulutettujen ihmisten lähde, ja erityisesti kolmansien maiden kansalaiset opiskelijat ja tutkijat ovat yhä enemmän kysyttyjä ryhmiä, se sanoo. Tavoitteena on "tukea sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia suhteita EU:n ja kolmansien maiden välillä, edistää taitojen ja taitotiedon siirtoa ja edistää kilpailukykyä samalla kun tarjotaan takeita näiden kolmansien maiden ryhmien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. maan kansalaisia”. Eurooppa 2020 -strategia ja sen Innovaatiounioni-lippulaivahanke asettivat tavoitteeksi lisätä investointeja tutkimukseen ja innovointiin, mikä edellyttää arviolta miljoona tutkimustyöpaikkaa lisää Euroopassa. Tämä ehdotus on myös yhdenmukainen EU:n koulutusalan toiminnan yhden tavoitteen kanssa. Tavoitteena on edistää Euroopan unionia koulutuksen ja kansainvälisten suhteiden huippuosaamisen keskuksena ja jakaa tietoa paremmin ympäri maailmaa keinona auttaa levittää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion arvoja. ”Maahanmuutto EU:n ulkopuolelta on yksi korkeasti koulutettujen ihmisten lähde, ja erityisesti kolmansien maiden kansalaiset opiskelijat ja tutkijat ovat yhä enemmän kysyttyjä ryhmiä, joita EU:n on aktiivisesti houkutteleva. Kolmansien maiden kansalaiset opiskelijat ja tutkijat voivat osallistua hyvin pätevien potentiaalisten työntekijöiden ja inhimillisen pääoman muodostamiseen, jota EU tarvitsee selviytyäkseen edellä mainituista haasteista”, direktiiviluonnoksessa todetaan. Harjoittelijat ja vapaaehtoiset Säännöt koskevat myös harjoittelijoita ja vapaaehtoisia, jotka tulevat EU:hun eurooppalaisen vapaaehtoistyöjärjestelmän puitteissa. Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa uusia EU:n sääntöjä myös kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat osallistumista oppilasvaihtojärjestelmään tai koulutushankkeeseen, muihin vapaaehtoisiin kuin eurooppalaiseen vapaaehtoistyöhön tai au pairingiin osallistuviin. http://www.universityworldnews.com/article.php?story=2015120420200817